Kaiken näköstä.
Hirvee halu ulos.
Juoksemaan, kävelemään, ihan mitä tahansa !
Mut ulos.
Ollu nyt viikon(?) 4 seinän sisällä.
Satunnaisia kauppareissuja lukuunottamatta.
Sitku kaveri tulee töistä,
pakko saada se lähtee kävelylle mun kanssa.
Pakko x3
Lisäksi ärsyttää, kun kaveri sanoo
ettei osaa mitään,
ei oo hyvä missään,
kaikki on perseestä,
kukaan ei tykkää siitä,
yms.
KUN SE OSAA. ON HYVÄ.
Ei ehkä täydellinen, mut hyvä.
Ja et kaikki on perseestä.
Sillä menee asiat hyvin.
Mua vaan vituttaa joskus niin paljon se.
Se kaveri on mulle tärkeä,
tärkein ehkä pitkäääään aikaan.
Mut silti. Joskus en vaan jaksa.
Kun mulla itellä on asiat paljon huonommin..
Sillä ei oo mtn oikeesti valittamisen aihetta.
Mut.
Kaikesta sitä vissiin voi keksiä x3
Sillä vaan on kaikki hyvin.
On koti jossa hyvä olla.
On rakas.
On rahaa.
On koulu paikka.
On tulevaisuus.
Ja silti muka kaikki perseestä?
Kumpa se vaan osais keskittyä
niihin hyviin asioihin elämässä.
Eikä miettiä et mikä on perseestä.
