Miks taas tuntuu pahalta ?
Mulla pitäs asiat olla melkein hyvin..
Koulussa puhumaan opolle ni koulu jutut selviää..
Ihmissuhteista en sano yhtään mitään.
Ne nyt on aina ollu vähän niin ja näin,
eli ei mitään uutta.
Mut kaikki kuitenkin ainaki melkein hyvin.
Eikö?
Miksi sitten kuitenki tuntuu pahalta??
En enää osaa nukkua,
ilman et nukun jonkun vieressä..
En saa unta yksin.
Pelkään painajaisia.
Ihmisten vieressä niitä ei tuu.
Miks oon tällänen ?
Läheisyyden kipee pikku tyttö?
Tälläi joka vaan satuttaa itseään ja muita.
Mulla on taas olo, ettei jaksais elää.
Ei sais olla sellai olo.
Pitää olla onnellinen ja ilonen..
Ei saa masettaa...
Vaikka tuntuuki niin paskalta..
Vaikka tuntuuki siltä et tahtoo kuolla..
Vaikka en uskalla siitä puhua ääneen,
ei se tarkota ettei sitä olisi..
Kumpa voisin puhua
kuolemasta kasvotusten Sen kanssa..
Sen josta on lyhyessä ajassa
tullu niin läheinen mulle.
Siitä on tullu mun paras ystävä..
Ja silti en uskalla alottaa
sitä keskustelua sen kanssa..
Sitä jonka niin haluaisin puhua..
Ei vaan koskaan tunnu, et olis oikea hetki.
Oikea hetki kertoa, et tahdon kuolla.
Vai onko siihen muka koskaan oikeeta hetkeä?
Kumpa saisin pian puhuttua sille.
Koska mä pelkään taas itseäni.
Where are you?
Where did you go?
I'm so sorry
Did i do something wrong again?
I cannot sleep
I cannot dream tonight
I need somebody next to me
This sick strange darkness
Comes creeping on so haunting every time
Everytime im all alone
And as I stared I counted
The webs from all the spiders
Catching things and eating their insides
When the spiders will come and eat me
Will you be here to save me then ?
